Tarvitsetko sinä toista ihmistä seuraksi asioiden tekemiseen? Mä olen itse vähän introvertti(hkö) ihminen ja kuormitun ihmispaljoudessa ja hälinässä. Nautin yksinolosta ja omasta laatuseurastani suunnattomasti. Mulla ei ahdista ajatus vaikka kokonaisen viikon mittaisesta omasta ajasta! Kuukauden yksinoloon tarvisin kyllä ehkä koiran seuraksi, ettei yksin tarvitsisi rupatella! Toki rakastan perhettäni yli kaiken ja ikäväkin tulisi, jos muu perhe lähtisi vaikka reissuun viikoksi, mutta mulla ei olisi minkäänlaista hankaluutta järjestää itselleni ohjelmaa tuolle ajalle (kesken jääneet projektit lapsiperheissä, onko tuttua, anyone?) Mutta se puuhastelukaan ei olisi pakkomielteistä jatkuvaa suorittamista ja itsensä pitämistä kiireisenä, vaan olisi ihana pysähtyä, makoilla ja ajatella, nauttia hiljaisuudesta ja tehdä tai olla tekemättä, ihan omaan tahtiin. Latautua. Ooh.
Mietin, tarvitsenko seuraa erinäisiin tapahtumiin? Mä olen käynyt baarissa yksin, mutta en ole käynyt koskaan fiinimmässä ruokaravintolassa yksin. En ole ollut ikinä yksin hotellissa, enkä elokuvissa, enkä muistaakseni teatterissakaan. Olen matkustanut yksin, jopa lentokoneella Tukholma-Hki-Oulu -lennot, 5-vuotiaana! Olen rempannut yksin ja käynyt bändin keikalla yksin. Jotkin asiat on ehkä mukavampia tehdä yhdessä kuin yksin, mutta selviydyn kyllä yksinkin, ja joistakin asioista jopa nautin enemmän yksin kuin jonkun seurassa. No esimerkiksi käydä 💩😆 Seksiä olen harrastanut yksin ja yhdessä, ja se kyllä riippuu seurasta kumpi on nautinnollisempaa!
Onko susta kivaa olla yksin, omassa seurassa? Enkä tarkoita nyt yksinäisyyttä, sitähän voi kokea myös suhteessa/ihmispaljoudessa ollessa, nimim. Been there.