Seksuaaliterapia ja -neuvonta
Mitä seksuaalineuvonta ja seksuaaliterapia on?
Seksuaalineuvonta on tavoitteellista seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja seksiin liittyvien ongelmien käsittelyä keskustelun keinoin. Yleisimmin seksuaalineuvonta pitää sisällään 1-5 tapaamiskertaa, seksuaaliterapia on usein prosessina pidempi. Seksuaalineuvonta on nimensä mukaisesti neuvontaa seksuaalisuuden eri teemojen ympärillä ja seksuaaliterapia on saman aiheen ympärillä liikkumista, mutta kestoltaan usein pidempää (n. 5-20 tapaamiskertaa, mutta toisinaan 1-3 kerran napakka, lyhytterapeuttinen työote saattaa riittää). Terapeutti on opiskellut pidempään kuin neuvoja, joten työkaluja on käytössä laajemmin ja tietotaitoa enemmän, jolloin vaikeampiinkin aiheisiin on paremmat edellytykset antaa osaamisensa.
Mitä eroa niillä on ja mitä tapaamisissa tapahtuu?
Seksuaalineuvonta on yleensä lyhytkestoisempi, jonkin pienemmän pulman läpikäyntiä ja neuvojen saamista ja toisinaan jo yksi tapaamiskerta riittää. Usein ajatellaan, että neuvonnassa käyntikertojen määrä asettuu jonnekin 1-5 väliin. Seksuaaliterapia on tarpeen silloin, jos tarvitaan jotain spesifimpää osaamista ja useampaa tapaamiskertaa. Seksuaalineuvojan ja seksuaaliterapeutin koulutuksissa on eroa, joten voisi sanoa, että terapiaopinnoissa syvennetään neuvojaopinnoissa saatua tietoa ja lisäksi työskentelyyn tulee mukaan terapeuttinen työote.
Kuka voi hakeutua tapaamiseen ja millaisissa tilanteissa?
Tapaamisen voi varata henkilö (tai useampi), joka kokee tarvitsevansa apua jossain ongelmassa. Pariskunnalle voi olla esimerkiksi hankalaa aloittaa keskustelu seksuaalisuudesta, seksistä tai parisuhteesta, jolloin turvallinen ja rento ilmapiiri ulkopuolisella apulaisella saattaa helpottaa keskustelun aloittamista. Toisinaan pariskunta saattaa kokea minkä tahansa asian läpikäymisen haastavana ja ehkä on kokemus, että eriävät mielipiteet johtavat helposti tunnekuohuihin ja riitelyyn, jolloin puolueettoman henkilön läsnäolo voi johtaa parempaan ja molempia osapuolia miellyttävään lopputulokseen. Terapeutti voidaan ajatella matkan mukanakulkijaksi, ei guruksi, joka kertoo mitä seuraavaksi sinun/teidän kuuluu tehdä, vaan kertoa erilaisista vaihtoehdoista ja antaa tukea muutokseen.
Mitä on tyypillisimmät syyt hakeutua seksologin vastaanotolle?
Esimerkiksi erilaiset seksielämän haasteet, kuten haluttomuus/halujen eriparisuus, erektio- ja orgasmihaasteet, pakonomainen seksikäyttäytyminen, traumat, seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät pohdinnat, itsetuntoon ja kehonkuvaan liittyvä problematiikka tai vaikka ongelma koskien läheisyyttä, vuorovaikutusta ja tunteiden ilmaisua. Olkoon syy mikä tahansa seksuaalisuuden teeman alueella, hakeutuminen seksologin vastaanotolle on kannattavaa, koska edessäsi on ihminen, jonka kanssa voit käydä pulmaasi rauhassa läpi, ilman pelkoa seksologin punastumisesta tai hämilleen menosta, sillä nämä aiheet eivät minua ja kollegoitani hätkäytä!
Mikä on seksologi?
Seksologi-nimikkeen alla on seksuaalikasvattaja/seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti ja kliininen seksologi. Seksuaalineuvoja on ammattihenkilö, joka on on käynyt seksuaalineuvojakoulutuksen, seksuaaliterapeutti puolestaan on opiskellut ensin seksuaalineuvojaksi tai seksuaalikasvattajaksi, jonka jälkeen hän on hakeutunut seksuaaliterapeuttiopintoihin. Seksuaalineuvojat, -kasvattajat tai -terapeutit eivät ole nimikesuojattuja ammatteja, jonka vuoksi kuka tahansa voi ilmoittaa olevansa joku näistä. Sen vuoksi on hyvä tehdä homma läpinäkyväksi ja kysyä/kertoa, mistä seksologi on ammattinsa hankkinut ja esimerkiksi auktorisoitu-merkintä tittelissä kertoo, onko seksuaalineuvoja pohjakoulutuksensa, suoritettujen seksologian opintojensa ja tarvittavien työnohjaustensa avulla saanut auktorisoinnin. Itse olen opiskellut Hyriassa seksuaalineuvojaksi, valmistunut syksyllä 2022, ja sain Suomen Seksologisen Seuran (FIAS) myöntämän auktorisoinnin syksyllä 2023. Terapiaopinnot aloitin maaliskuussa 2023 Sexpossa ja auktorisointi tapahtunee parin kolmen vuoden sisällä, kunhan olen saanut mm. työnohjaukset pakettiin. Ilman auktorisointia voin toimia valmistumisen jälkeen tittelillä seksuaaliterapeutti ja auktorisoinnin jälkeen voin käyttää nimikettä erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) eli Specialist in Sexological Counselling.
Millainen olet seksologina? Mitä koulutuksia sinulla on taustalla?
Ohjaisin sinut lukemaan sivustoltani sivun ”Kuka on Rouva Seksologi?”, sieltä pääset tutustumaan minuun paremmin.
Missä tapaaminen pidetään?
Tällä hetkellä ainoastaan etätapaaminen on mahdollinen, mutta toivon mukaan asiaan tulee piakkoin muutos ja saan myös fyysisen vastaanottotilan! Etätapaamiseen käytettävä kohtaamispaikka on Teams, mutta mikäli videoyhteys tuntuu sinusta epämiellyttävältä tai jollain tavalla hankalalta, voidaan yhteys muodostaa myös puhelimitse.
Miten ajan voi varata?
Käytän ajanvaraukseen sähköistä Vello-ajanvarauskalenteria, jonka käyttö on asiakkaalle näppärää! Klikkaamalla https://vello.fi/rouva-seksologi/ pääset tarkistamaan vapaana olevat ajat. Mikäli sopivaa aikaa ei kuitenkaan löydy, voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen rouva@rouvaseksologi.fi. Tarvittaessa voin sopia aikoja varsin joustavasti ja lyhyelläkin varoitusajalla, myös ilta- ja viikonloppuaikoja, sillä vastaanotto sijaitsee pihapiirissäni, omassa rauhassa ilman häiriötekijöitä.
Onko tapaamisissa fyysistä kanssakäymistä?
Ehdottomasti ei! Terapeutin ja asiakkaan välillä ei ole koskettelua, mutta esimerkiksi pariskunnille terapeutti voi antaa ohjeita erilaisiin läheisyysharjoituksiin, jolloin ei ole kiellettyä harjoitella paikan päällä ohjeistuksen mukaan. Toki vaatteet päällä ja ilman turhaa koskettelua terapeutin puolesta.
Pitääkö tapaamisessa olla alasti?
Mieluummin ei! Tarkoituksena on keskustella ja pohtia, etsiä ratkaisuja ja keinoja, ja nämä kaikki voidaan mainiosti tehdä vaatteet päällä.
Onko tila turvallinen?
Ehdottomasti kyllä! Minun luokseni saat tulla sellaisena kuin olet, ja tittelit ja muut saat jättää tapaamisen ulkopuolelle. Minulle ei ole väliä mitä seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä edustat, vaan minulle sinä olet ihminen ja toivon meidän molempien kohtaavan toisensa kuin ihminen ihmisen kohtaa.
Onko jostain ahdistavista asioista pakko puhua jos ei halua?
Ei. Annan sinulle luvan puhua niistä asioista, mitkä ansaitsevat tulla kuulluksi/kerrotuksi ja minkä olet itse valmis jakamaan. Alkuun onkin mahdollista, ettet rohkene puhua suoraan asioista niiden oikeilla nimillä. Luottamuksen rakentuessa ja sinun rentoutuessa on kuitenkin mahdollista, että jossain vaiheessa huomaatkin puhuvasi asioista, jotka vielä aiemmin olisivat lehahduttaneet punan poskillesi. Ja tämä on ok! Älä murehdi, aikaa on ja pääset varmasti kertomaan myös niistä kipeistä asioista, mistä et ole kenellekään ikinä ennen puhunut – mikäli sinä itse haluat ja koet tilanteen niin turvalliseksi, että pystyt ne avaamaan.
Voiko tietoni levitä jonnekin hakkereiden käsiin?
Tämä on todella tärkeä kysymys! Vastaus on: EI. Vaikka minulla on terveydenhuoltoalan koulutus, en toimi Valviran/AVI:n alaisuudessa, enkä näin ollen ole raportointivelvollinen. Minulla ei täten ole sähköistä kirjaamisjärjestelmää eikä potilastietorekisteriä, mistä tietosi voisivat levitä hakkereiden käsiin, vaan kirjaan mahdollisimman vähän, lähinnä oman muistini tueksi ranskalaisin viivoin olennaisimmat asiat ja käytän sinusta kirjauksissa mielummin nimimerkkiä kuin oikeaa nimeäsi. Muistiinpanoni säilytän asianmukaisesti lukollisessa kaapissa, lukitussa talossa, eli ns. tuplalukituksen takana. Muistiinpanoissani ei siis ole myöskään esimerkiksi sinun sosiaaliturvatunnusta, vaan ainoastaan ajanvarauksen yhteydessä (sähköinen Vello-ajanvarausjärjestelmä) nimesi ja tietosi käyvät ilmi ja heidän tietoturvansa vastaa rekisterin asianmukaisesta säilömisestä. Vastaanoton yhteydessä sovimme, missä vaiheessa hävitän muistiinpanoni tapaamisesta, olkoon se sitten viimeisen tapaamisen jälkeen tai kuukauden kuluttua. Sinulla on oikeus nähdä tiedot, mitä olen sinusta itselleni muistiin kirjannut. Muistathan, että minua koskee vaitiolovelvollisuus, joten tapaamisessa käydyt keskustelut jäävät meidän välisiksi.