Alussa siitä ei puhuttu, koska ei tarvinnut. Kaikki sujui himokkaasti, helposti ja omalla painollaan. Miten ihmeessä seksistä puhumisen voi aloittaa siinä vaiheessa kun yhteistä eloa on vietetty vaikka vuosia eikä siitä ole oikeastaan edes puhuttu ikinä?
Ymmärrän niin tuon aloittamisen vaikeuden, ja voin kuvitella miten vaikea ensimmäinen aloitus keskustelulle on! Jos miettii minkä tahansa uuden äärellä olemista, olkoon se uuden työn/harrastuksen aloittaminen tai jos on tekemässä jotain mitä ei ole ennen tehnyt, se voi ymmärrettävästi aiheuttaa epävarman olon. Se voi jännittää eikä sen onnistumisesta ole kertakaikkisen mitään takeita.
Suhdetta koskevassa keskustelussa ei ole välttämättä pienintäkään aavistusta miten toinen tämmöiseen aloitukseen ylipäätään reagoi. Lähteekö hän huitelemaan takavasemmalle tai vaikka kahvin keittoon? Meneekö hän ihan lukkoon punastuttuaan ensin hiukan? Katsooko hän epäuskoisesti kysyen ”mitä sinä nyt tuollasia, eikös tämä ole sujunut ihan itsekseenkin?”
Jos ei puhu ja kerro, mikään ei voi muuttua, varsinkin kun harvalla meistä on huippuunsa hiottuja ajatuksenlukutaitoja. Jossain vaiheessa kumppani saattaa kyllä vaistota sen, että toisella on jotain meneillään mielen sopukoissa, mutta mitä..? Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu, mutta rohkeasti tarpeistasi kertomalla saatat päästä seksihurjasteluissa niin nextille levelille, että huomaatkin pohtivasi, mikset puhunut aiemmin! Hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Voit aloittaa pohtimalla, mikä nolottaa tai pelottaa keskustelun aloittamisessa eniten? Jos se on sinun oma nolostelusi, voi joskus sekin murtaa jäätä, kun sen sanoo ääneen. Parhaimmassa tapauksessa kumppani ei edes meinaakaan tukehtua pullaan, vaan onkin suorastaan innoissaan siitä, että sinulla oli rohkeutta ottaa aihe esille, kun itse on nolostellut mielessään jo pidemmän aikaa pelkkää ajatustakin yhteisestä rupatteluhetkestä.
Milloin on hyvä aika seksikeskustelulle?
Kannattaa ajoittaa keskustelu siihen ajankohtaan, kun ilmapiiri on rento ja mukava, eli ehdottomasti ei väsyneenä tai jos tunnelma on kiristynyt, koska silloin keskustelu lähtee helposti etenemään epätoivottuihin virhetulkintoihin syyttelystä. Kumppani saattaa tulkita sen myös epäsuoraksi nimittelyksi maailman paskimman panomiehen/naisen tittelistä! Sehän ei alkuunkaan johda toivottuun lopputulokseen, erityisesti kun näin herkkien asioiden äärellä liikutaan. Rauhaa, kunnioitusta ja ystävällisyyttä sanavalintoihin.
Etene positiivisen kautta: mikä on hyvin, mikä toimii? Jos kertoo, mitä haluaisi lisää tai mistä pitää, on suurempi mahdollisuus, että keskustelun jälkeen on mukavampi fiilis kuin sellaisen ”mua inhottaa/en tykkää siitä kun” -tyyppisen keskustelun jälkeen. Myös ”kun sä et ikinä/kun sä aina” -tyyppiset aloitukset sisältää vaaran paikan!
Enkä tarkoita tietenkään, etteikö ei-miellyttävistä asioista kuuluisi puhua (ehdottomasti kuuluu, jos tarve vaatii, ja sillon kun tarve vaatii, on parempi puhua, ettei tule lakaisseeksi maton alle ei-toivottuja lauseita, jotka jossain vaiheessa suorastaan posahtaa ilmoille hallitsemattomasti!), mutta jos haluaa avata seksuaalista kanssakäymistä koskevan sanaisen arkkunsa ekaa kertaa, niin tämän aiheen kanssa kannattaa olla tarkkana kuin porkkana.
Voihan käydä jopa niin mukavasti, että saatuaan lisää sitä hyvää mitä toivoo, ne ei-mieluisat asiat jäävätkin taka-alalle lähes itsestään? Sellaistakin nimittäin tapahtuu! (Itse tosin kaikesta puhuvana ihmistyyppinä puhuisin silti vielä tästäkin aiheesta, koska on kiehtovaa vaihtaa ajatuksia toiveista, tarpeista ja tuntemuksista.)
Esimerkkinä tästä ”sanavalinnat arvostellen vs. positiivisen kautta” voisi olla vaikka sellainen, että puoliso käyttää liikaa voimaa suu- tai käsiseksissä. Lauseissa on erilainen tunnelma, jos sanoo ”älä tee noin kovaa, tuo tuntuu ärsyttävältä!” tai kun sanookin ”tuntuu ihanalta, kun hipsuttelet/lipsuttelet silleen hellästi.. oih, just noin!” Lopputulos on luultavasti jälkimmäisessä mieluisampi kuin ensimmäisessä, ainakin tunnelman osalta, ja miksipä kumppani ei tekisi lisää sitä, mistä sai juuri positiivista palautetta.
Onko sinulla muuten kuulunut seksikeskustelut kavereiden kanssa elämääsi? Itse olen kertonut kasvaneeni Sinkkuelämää-sarjan aikakaudella, eli kasvoin siihen, että seksistä puhuttiin kavereiden kanssa, suoraan ja turhia kainostelematta. Olen aina osannut puhua kumppaneiden kanssa ja se varmaan on ohjannut minut seksologiksi. Jos sinusta tuntuu, ettet osaa aloittaa keskustelua tai se nolottaa, varaa aika minulta joko yksin tai kumppanin kanssa. Minua ei nimittäin ujostuta, joten voidaan yhdessä koittaa keksiä, mitä apua tilanteeseen keksittäisiin.
Kääk! Millä lauseilla sen seksikeskustelun voi aloittaa?
Makustele lauseet omaan suuhun sopivaksi! Tässä joitain vinkkejä keskustelun avaukseen:
”Rakastan sitä, kun..”
”Tykkäsin siitä, kun kerran..”
”Tuntuu nautinnolliselta, kun..”
”Mistä haluaisit, että kosken sua?”
”Viime kerralla, kun kosketit mua..”
”Mua vähän kiinnostaisi kokeilla..”
”Se juttu, mitä teit kielelläsi äsken..”
”Tuntuu kiihottavalta, kun..”
”Luin yhden lehtijutun/Näin yhden jutun netissä ja huomasin, että mua kiehtoi..”
”Haluaisin kokeilla jotain, mutta mua nolottaa kertoa siitä..”
”Mikä saa sut vapautumaan? Entä sulkeutumaan?”
”Mikä sua kiihottaa?”
”Mitä tykkäät tehdä mulle ja miksi pidät siitä?”
”Mitä seksielämässämme voisi parantaa?”
”Oletko koskaan miettinyt mistä tykkäät? Millaista kosketusta kaipaisit?”