Muutos ja uudistuminen, uhka vai mahdollisuus? Vastustatko vai toivotko muutosta? Koetko uudistumisen tarvetta vai olisitko mielummin tässä hetkessä ja tilanteessa maailman tappiin pysyvä, tuttuun ja turvalliseen tukeutuva? Maailma muuttuu ja niin muuttuu elämäkin, eikä mikään ole pysyvää eikä ikuista. Muutosmatka olisi niin ihana tehdä hallitusti ja oman aikataulun mukaan, mutta näin ei todellakaan aina elämässä tilanteet mene.
Meillä on kolmen (3!) kuukauden sisään mennyt rikki vaikka mitä. Uudistuminen ja muutokset ovat vahvasti läsnä, pyytämättä! Tämänhetkinen lista näyttää tältä:
– Auto. Long story, hankittiin uusi.
– Maan alla kulkeva sähkökaapeli, kiitos nimeltämainitsematon valokuitu-firma. Tässä oli potentiaalinen tulipaloriski sekä merkittävä sähköiskun vaara, googlaa nollavika.
– Kylpyhuoneen suihkupää, vuotaa.
– Saunan suihkun sekoittaja, mahdoton säätää vesi sopivaksi, vaihtoehdot on kylmä tai kuuma ja sillä sipuli.
– Rouvan talvitakin hiha ja teinin tuliterän talvitakin helma, molemmissa reikä. Kiitos innostunut pomppivainen koira.
– Aurinkopaneelin invertteri vilkuttelee jotain vikavaloa. Kokonaisuus hankittu reilu vuosi sitten.
– Vessanpöntön vuoto, korjattu jo kerran, ikää kylppärillä vajaa 2 vuotta!
– Kukkapurkkeja 3 kpl! Ikkuna ei ollut kiinni kunnolla, eli kahvalla väännettynä, ja herättiin eräs aamuyö hirmuiseen pamaukseen, kun tuuli tempaisi ikkunan auki ja tiputti 6 kukkaa lattialle, joista kolmen ruukku meni palasiksi!
– Kuistin pystylauta irtosi, jota korjatessa mies havaitsi naulaimen olevan rikki!
– Toinen auto pitää ihmeellistä runksuttavaa ääntä, liittyy ehkä vetoakseliin?
– Kuivausrumpu pysähtyy kohtaan 2:10 for some reason.
– Aromaterapia-diffuuseri, ei lähde päälle enää, ei. Edellinen meni takuuseen, tästä juuri loppunut takuu.
– Kahvinkeittimen luukku ei mene kiinni, koska siitä on lähtenyt pieni palanen irti.
– Uudessa autossa takakontti ei meinaa välillä mennä kiinni. Alussa luultiin, että liittyi lumikökkäreeseen tai jäähän, mutta ei. Rakastan kaikkia sähköpoliittisia asioita (NOT!)
– Lapsen uimahousut, ilmestyi reikä kriittiseen paikkaan.
– Toinen auto, se jolla on runksuttava ääni, kieltäytyy avaamasta tai sulkemasta kuskin puolen ovea.
– Rouvan salikenkä! Ne oli lähestulkoon antiikkia! Yhyy! 🙁
– Miehen silmälasit. On kuin olisi luoti mennyt linssistä läpi.
– Rouvan olkapää, joka meni aikoinaan rikki penkkipunnerruksessa, on alkanut muistuttelemaan itsestään, vaikka tapahtumasta on n. 10 vuotta aikaa.
Tämä kaikki alle 3 kk sisään. Voin käsi sydämellä kertoa olleeni aidosti yllättynyt (ja helpottunut!) kun pari viikkoa sitten eräs yritys tuli tarkistamaan meidän viemäriputkien tilannetta ja totesi niiden olevan kunnossa! Luojan kiitos!
En tiedä onko nyt jotkut fengshuit viturallaan vai yhtäkkiäkö kaikki on tulleet luonnollisen käyttöikänsä päähän vai onko meidät kirottu?
Suhtautuminen vastoinkäymisiin
Miten muutoksen ja maailmankaikkeuden pyytämättä tarjoaman uudistumisen ottaa vastaan? Vauhti on hurjaa, kun kaikki hajoaa lyhyen ajan sisällä, mutta siinä voi valita miten asiaan suhtautuu. Suhtaudun toki kiitollisuudella siihen, että talo on pystyssä ja perhe on terve.. Mutta ei sitä heti yllättävässä tilanteessa kykene välttämättä näkemään ”asioiden positiivisia puolia” tai että ”miten hyvä on, että tämä vastoinkäyminen tapahtui NYT eikä esimerkiksi silloin ja silloin, jolloin tilanne olisi mutkistunut entisestään”.
Mulla itselläni yleensä ensimmäinen reaktio on kielteinen ja tekee mieli kiljaista kaikki tietämänsä kirosanat ja keksiä pari uutta vielä kaupan päälle. En ole mikään jatkuvasti zen-tilassa hihhuloiva ihminen, joka ilolla ja kiitollisuudella ottaa kaikki haasteet vastaan upeina opetustilanteina. Sen voi kuitenkin valita, jääkö paskaan vellomaan vai ryhtyykö tilanteen hyväksyttyään ratkomaan asiaa ja selvittelemään mitä voi tehdä.
Monesti selvittelyurakassa auttaa hyvin nukuttu yö, koska väsyneillä aivoilla ei tunnetusti saa aikaan edes kovin järkeviä ajatuksia, ratkaisuista puhumattakaan. Tietysti aina ei ole mahdollista nukkua ensin, vaan tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Ahdistukseen auttaa parhaiten lenkki ja sali. Ja Ässä. Toisinaan lasi viintä, mutta lähtökohtaisesti alkoholia ei tietenkään voi suositella ahdistuksen hoitoon! Pienen hengähdystauon jälkeen onnistuu usein myös huumori, ja meillä monesti murjotaankin vitsiä jostain käsittämättömän perkeleellisestä tilanteesta niin, ettei lopulta enää itsekään tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Mä saatan tehdä molempia, välillä jopa yhtä aikaa 😀
Uudistumisen tarve
Mä itse huomaan uudistumisen tarpeen välillä, ja yleensä se näkyy hiuksissa, eli vuosien ajan se on tarkoittanut hiusten värin tai mallin muutosta, takkujen poistoa tai uudelleen takuttamista, otsatukan leikkaamista tai muuta. Joskus hiusten väri on vaihtunut hyvinkin radikaalisti, ja mulla onkin varmaan kaikki maailman sävyt ollut päässä! Hiustyylin muutos voi olla ensimmäinen tai viimeinen askel jossain suuremmassa muutosten vyyhdissä.
Mielummin sitä ottaisi sen uudistumisen vastaan hallitusti ja talouskukkaroa silmällä pitäen, mutta eipä se niin aina mene. Välillä tapahtuu rytinällä asioita, ja sehän se hurjaa on, kun vastoinkäymisiä alkaa kertymään ja kasaantumaan niin, että niitä tulee rimpsussa peräkkäin koko ajan lisää! Argh miten ärsyttävää, koska tahtomattani huomaan alkavani odottaa, että mitäs seuraavaksi.. ja BOOM, seuraava vastoinkäyminen tilattu ja vastaanotettu. Sitä saa mitä tilaa, niinhän sitä sanotaan.
Toivottavasti sulla on kärsivällisyyttä ja toivoa, jos kamppailet myös jonkin vastoinkäymisten vyyhdin, muutosmatkan tai uudistusten (tahtomattaan tai oma-aloitteisesti aloitettujen) kanssa. Tsemppiä! Muista, että kovinkaan vastatuuli ei kestä määräänsä kauempaa <3 Muista myös, että muutos ja uudistuminen ei todellakaan ole aina pahasta, vaan se voi piristää tai avata uusia ovia ja näkökulmia tulevaisuuteen, ja huomaatkin lopulta tilanteen olevan parempi kuin mitä se oli alun perin. Myös suhteen alkaminen, päättyminen tai uudistaminen tai tietoisesti seksielämän uudistaminen voi parantaa elämänlaatua, eli tämä uudistumispostaus käy hyvin monenlaiseen elämän osa-alueeseen 🙂
PS. Meillä on edelleen joulukuusi! Me ei malteta ikinä laittaa kuusta pois, kun se on niin soma ja sen valot antaa niin kivan tunnelman illalla kotiin. Parhaimmillaan meillä on ollut joulukuusi vielä ehkä maalis-huhtikuun vaihteessa! Jostain luin, että kirjailija Sofi Oksasella on joulukuusi (vai useampi?) työhuoneellaan ympäri vuoden, eli pari kuukautta ei ole vielä paljonkaan sen rinnalla. Ja ymmärrän kyllä Sofia, joulukuuset on ihania. Meillä on koiran vuoksi ollut aina muovikuusi ja samalla linjalla jatketaan tulevaisuudessakin.
PPS. Jos haluat keskustella ihmissuhteisiin tai seksielämään liittyvästä muutosmatkasta, mulle saa ajan varattua osoitteesta https://vello.fi/rouva-seksologi/rouva-seksologi
