(Tämä julkaisu on siirretty instagramista, julkaisu on vuodelta 2022)

Tänään on keskenmenon kokeneiden päivä 🖤 Myös meillä sytytettiin kynttilä, tai oikeastaan neljä. Neljä kertaa meidän unelmat romahtivat, vaikka yhteinen lapsi oli ainoa asia, mitä me maailmankaikkeudelta pyydettiin. Tunteiden kirjo tuskaisten vuosien aikana oli tooooodella laaja, surusta ja vihasta pettymykseen ja häpeään.

Uudelleenraskautumisessa meillä kesti aina 9kk-1v3kk, ja lopulta päätin (vai mun psyyke päätti?), etten enää halua, enkä jaksa haluta! Enkä tätä menoa enää ehdikään, kun ikää tulee mittariin koko ajan lisää! Olkoon! Pidä tunkkis, universumi! Perkele! Päätin, että hankin sitten vaikka niitä kanoja ja hoivaan niitä. Ensi töikseni varasin tatuointiajan, ajatuksenani alkaa rakennella hihatatuointia. Ääriviivat ✔️ ja sitten uusi aika väritykseen… jonka jouduin perumaan, koska olinkin raskaana. Eikä se raskaus päättynytkään, kun vasta lasketun ajan jälkeen, kun terve, hartaasti odotettu poika oli valmis kohtaamaan maailman. Tuosta hetkestä alle kahden vuoden kuluttua perheeseen syntyi vielä ihana tyttö ja meidän perhe oli valmis 🤎

Ps. Tatuointikin saatiin väritettyä, kun raskaus x2 ja imetys x2 oli paketissa. Eikä mulla ole niitä kanoja vieläkään! Mutta ehtiihän niitä, nyt on hyvä näin 🤎

Kategoriat: Uncategorized