”Terapeuttien on tärkeä ymmärtää, että ihminen on rakennettu sopeutumaan niihin asioihin, joita hän elämässään kohtaa. Se pätee myös traumaattisiin kokemuksiin. Terapeutti, yhtä vähän kuin asiakas itse, ei voi etukäteen tietää, mitä voimavaroja ja vahvuuksia asiakas ottaa käyttöönsä. Voimme vain toimia samaan tapaan kuin normaalistikin, omaksumalla ei-tietämisen asenteen ja lähtemällä siitä, että asiakas on kykenevä ratkaisemaan oman ongelmansa.”
Mitä ajatuksia herättää? Tämä oli Ratkaisukeskeisen terapian oppikirjasta, noin tiiliskiven kokoisesta ja painoisesta kirjasta, jota olen nyt kahlannut yli puoleen väliin, välillä pysähdellen ja peruuttaen takaisin, taas kohta edeten hurjaa vauhtia, kunnes päätynyt pitämään taukoa ja antanut tiedon marinoitua aivoissa.
Seksuaalineuvojaopinnoissa luettavaa oli minimissään 2000 sivua ja kirjat sai vapaasti valita, kunhan niissä käsiteltiin seksuaalisuutta ja seksiä, mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti tietysti. Seksuaaliterapiaopinnoissa luettavaa on enemmän ja kirjoista 6/8 on kouluttajan taholta määritelty, 2 kirjaa sai valita listalta vapaavalintaisesti. Kirjat ovat herättäneet ajatuksia ja monenlaisia tunteita, ja olen huomannut pitkin syksyä välillä uppoutuneeni kirjoihin vähän liiankin syvälle. Silloin olen tietoisesti antanut tilaa muullekin, vaikka toisenlaiselle kirjallisuudelle tai jollekin TV-sarjalle tms. Ehkä siitä kirjallisuudestakin voisi tehdä jonkin julkaisun? Ainakin siitä vinkkelistä, että mikä on kolahtanut tai millaisia oivalluksia kirjoista olen matkani aikana tehnyt.